Yleistä:

Lietekylä sijaitsee Kainuussa Hyrynsalmen kunnan Oravivaaran kylässä. Kylää ympäröivät Kainuun korkeimmat vaara-alueet; Paljakka, Iso-Tuomivaara, Pieni-Tuomivaara, Lumivaara ja Peuravaara. Ne ylettyvät korkeimmilta kohdiltaan yli 380 metriä merenpinnan yläpuolelle. Väliin jäävä alue muodostaa kylän asuma-alueen ja aluetta halkoo Lietejoen vesistöhaara, joka laskee Emäjokeen. Lietejoki tunnetaan Oulujoen etäisimpänä jokihaarana mihin merilohi on noussut aikanaan kutemaan. Vesistön valjastaminen voimataloudelle on tehnyt siitä lopun.

Alueen kasvusto on poikkeuksellisen runsasta ja rehevää. Samoin myös riistamaat. Hyvät kasvu- ja kaskimaat ovat olleet edellytyksiä asutuksen alkamiselle ja pysyvyydelle. Pysyviä asuinpaikkoja on todettu jo 1500-luvulta. Kylä on Keräsen suvun kantapaikkoja. Liekkö Suomen kansalliseepos Kalevalan koti Lietekylässä? Alueelta löytyy paikan nimiä kuten Pohjola, Louhi, Rutja ja Tuomivaara, jotka löytyvät kansalliseepoksesta.

Eränkäynti on aina liittynyt läheisesti kylässä asuviin. Riistakannat ovat monipuolisia. Alueella käyskentelevät kaikki suurpetomme; karhu, ahma, susi ja ilves. Pienriistamaat ovat tuottaneet leivän jatketta monille edesmenneille sukupolville ja toivon mukaan myös tuleville. Toivottavasti saamme nähdä vielä joskus niitä satapäisiä teerikarjoja joita aiemmin on ollut ja ihailla metsojen soidinmenoja ja joskus saada niitä myös saaliiksi. Sille meidän on taattava jatkuvuus.

Nykymetsätalous ja metsästäjien yhteistyö on nostanut hirvenmetsästyksen keskeisimmäksi metsästysmuodoksi. Hyvät ravinto-olosuhteet ja hirvikannan oikea hoitaminen on runsastanut kantaa voimakkaasti. Myös villisioista on kylällä ollut havaintoja. Vuonna 1980 Juntulan Olli (Keränen) ja Hakalan Eero (Keränen) saivat saaliiksi kyseisen riistaeläimen, mikä on erittäin harvinaista Kainuun korkeuksilla.

Metsästyksen tulevaisuuden suhteen on paljon uhkatekijöitä. Alueen nuoren väen poismuutto, työpaikkojen ja peruselinkeinojen raju supistuminen ovat niistä keskeisimmät. Metsästystaitojen, -tietojen ja -perinteen saattaminen tuleville sukupolville on yksi keskeisimmistä tehtävistämme.

Seuran perustaminen:

Vuoden 1974 syksyllä Kummun Paavo (Keränen), Purolan Olli (Keränen) ja Alatalon Reijo (Huovinen) Laahkoslammilla mustalla nokipannulla kahvia keittäessään ottivat puheeksi metsästysseuran perustamisen Lietekylälle. Laajentunut hirvenmetsästys oli tuohon aikaan ohjaamassa siihen, että järjestäytyneet seurat saivat ja hakivat hirvenkaatolupia.

Kokous seuran perustamiseksi pidettiin Purolassa 20.3.1975. Koolle kutsujana toimi Kalevi Oikarinen (Ahon Kalevi) ja hän avasi kokouksen. Silloinen Oulun riistanhoitopiirin riistapäällikkö Lars Mikkola toimi kokouksen puheenjohtajana ja sihteeriksi valittiin Raimo Heikkinen. Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Paavo Keränen ja Olli Keränen.

Kokous päätti perustaa metsästysseuran ja nimeksi tuli Lietekylän Metsästysseura ry. Perustamiskirjan allekirjoittajiksi tulivat Kalevi Oikarinen, Paavo Keränen ja Raimo Heikkinen. Seuran ensimmäiseksi puheenjotajaksi valittiin Paavo Keränen, varapj. Kalevi Oikarinen. Muiksi johtokunnan jäseniksi valittiin Olli Keränen (Purola), Pentti Keränen (Laitila), Pekka Keränen (Haarainmäki) ja Reijo Huovinen (Alatalo). Jäsenmaksuksi tuli 5 markkaa ja liittymismaksuksi 10 markkaa.

Toiminta:

Ensimmäinen hirvenkaato lupa saatiin vuonna 1975 ja uroshirvi kaadettiin Tuomivaaraan, ampujana Paavo Keränen. Vuonna 1979 anottiin ensi kertaa yhteislupa Kajaanin Metsästäjien kanssa. Metsästystä vaivasi epäonni, sillä vasa meni valtiolle, sillä leuka oli vähän liian pitkä. Ja aikuinen uros meni koirille. Tästä vuodesta alkaen yhteinen hirvenmetsästys ja yhteistoiminta alkoi ja on jatkunut keskeytyksettä. Kajaanin Metsästäjien puuhamiehiä ovat olleet Ossi Räntilä, Jaakko Saastamoinen ja edesmennyt Aulis Reini.

Vuonna 1987 yhteislupaan liittyivät myös naapuriseurat Oravivaaran Metsästys ry. ja Karpinvaaran Metsästäjät ry. Muutamaa vuotta myöhemmin yhteislupaan liittyi myös Hyrynsalmen Metsästäjät ry. Yhteislupatoiminta jatkuu edelleen.

Varsinainen metsästys on sujunut ongelmitta ja yhteishenki on ollut hyvä. Huumoria on viljelty ja juttu on aina luistanut.

Runsastunut majavakanta on aiheuttanut vahinkoja ja seuran jäsenet ovat aktiivisesti huolehtineet kannan kurissa pitämisestä. Petojen pyynti on ollut aktiivista ja ensimmäinen ilves saatiin vuonna 1993, ampujana Reijo Huovinen. Myös riistanhoitoa suoritetaan, hirville viedään nuolukiviä metsiin ja viljellään riistapeltoja.

Majan rakentaminen:

Vuonna 1989 seura päätti rakentaa metsästys- ja lahtivajan. Sitä ennen lihojen jako tapahtui Purolan ja Alatalon liitereissä. Rakennus saatiin käyttöön vuonna 1990. Kustannukset jaettiin silloisten hirvenmetsästäjien kesken. Rakennustyöt tehtiin talkoovoimin ja niihin osallistuttiin runsain joukoin. Rakennuksia ja varustusta on lisätty tarpeen mukaan. Metsästys- ja lahtivaja on muodostunut keskeiseksi toiminta ja kokoontumispaikaksi.

Lietekylän Metsästysseura ry.n standaarit v.2000

Paavo Keränen, Olli Keränen (Purola), Kalevi Oikarinen, Reijo Huovinen, Olli Keränen (Juntula), Pentti Keränen, Pekka Keränen (Haarainmäki), Pekka Keränen (Tokkala), Mikko Moilanen, Keijo Keränen, Jukka Moilanen, Veikko Keränen, Matti Kemppainen, Ossi Räntilä (Kajaanin Metsästäjät ry.), Jaakko Saastamoinen (Kajaanin Metsästäjät ry.)

Toimihenkilöt:

Puheenjohtaja:

Paavo Keränen         1975 – 1988

Matti Kemppainen   1989 – 2004

Jukka Toivanen        2005 – 2014

Arto Moilanen          2015 ->

 

Rahastonhoitaja:

Olli Keränen              1975 – 1989

Keijo Keränen           1990 ->

 

Sihteeri:

Olli Keränen              1975 – 2007

Keijo Keränen           2008 ->